Reittikuvaukset

| Mustansaarenkeidas | Sarvijärvi | Isojokivarren laavut | Muut laavut ja nuotiopaikat | Ylimysjärven lintutorni | Sotka |

Mustansaarenkeidas logo Kävely

Helppo
Hyvä palveluvarustus, soveltuu myös liikuntaesteisille
Luontoreitti, 1 km

Reitti on käytettävissä ulkoiluun lumettomana aikana. Reitti on pituudeltaan noin kilometrin ja tarjoaa helpon tavan tutustua suoluontoon myös liikuntaesteisille. Reitillä ei tarvita maastovarustusta, vaan liikkuminen onnistuu kevyissäkin varusteissa. Hyvin rakennetulla polulla ei ole myöskään eksymisvaaraa.

Mustansaarenkeidas © Ismo Nousiainen Reitti alkaa Piikkilänkylässä sijaitsevan Konkarin Loman luontomatkailukeskuksen läpi kulkevan tien päästä. Konkari Lomalle on hyvät opasteet Isojoki–Pori -maantieltä (661), jota pitkin kulkevat myös linja-autot. Isojoen keskustasta matkaa polulle kertyy noin 16 kilometriä.

Reitti kiertää rehevässä ennallistetussa suonlaitakorvessa ja laajan suojellun suoalueen laidalla. Lintutornista avautuu hieno näkymä rämemäntyjen harvaan kirjomalle keidassuolle. Reitin varrella on luonnosta kertovia opasteita, suo-osuudella helpon liikkumisen turvaava lankkupolku siltoineen ja lintutorni, johon pääsee nousemaan myös pyörätuolilla. Laavu on parinsadan metrin päässä tien varressa. Reitistä vastaa Metsähallitus. Reitti on Konkarin Loman luontomatkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä.

Mustansaarenkeitaan reitin vieressä kiertää parin kilometrin mittainen helpohko lähireitti. Kävelyyn sopivalla reitillä on useita kosteita kohtia, joten kosteutta pitävät jalkineet ovat usein tarpeen. Reitti kulkee talousmetsissä ja keitaan reunarämeellä, mutta muuta nähtävää on niukasti. Reitti on merkitty risteyksiin sijoitetuilla viitoilla. Reitistä vastaa Isojoen kunta.

Sarvijärvi logo Kävely

Keskivaativa
Kohtalainen palveluvarustus
Retkeilyreitti, 5 km

Reitti on käytettävissä ulkoiluun lumettomana aikana ja sopii parhaiten päiväretken kohteeksi. Reitti sijaitsee Isojoen keskustan lounaispuolella Suojoen kylässä. Porintien (661) varressa sijaitsevalle lähtöpaikalle on noin 18 kilometriä Isojoen keskusta.

Reitti on tarkoitettu jalan liikkuville. Reitti kulkee talousmetsissä miellyttävää polkupohjaa pitkin. Reitillä voi olla kosteita paikkoja, vaikka suot on ylitetty pitkospuilla, joten kumisaappaat ovat usein tarpeen. Sateella ja pakkasella myös kalliot voivat olla liukkaita.

Majavan työmaa © Ismo Nousiainen Reitti kiertää vaihtelevassa maisemassa, joka sisältää erilaisia metsiä, soita, kallioita ja järvenrantaa. Myös nuotiopaikoilla on hienoja rantakallioita. Rannoilla on jälkiä alueella asuvien euroopanmajavien ruokailusta. Järven ympäristössä viihtyy monipuolinen linnusto ja hirvet ruokailevat rehevillä rannoilla.

Reitti on merkitty risteyksissä olevilla viitoilla. Järven tuntumassa on kaksi nuotiopaikkaa, joista pohjoisimmalla myös käymälä. Lähimmät matkailupalvelut löytyvät Konkarin Lomasta ja Isojoen keskustasta. Reitistä vastaa Isojoen kunta.

Isojokivarren laavut

Isojoen varressa on laavu viidellä viihtyisällä paikalla Vanhakylässä, Lähteenkylässä, Alakylässä ja Heikkilässä sekä Villamossa. Laavuja käyttävät etenkin kalastajat. Teiden ja siltojen lähellä sijaitsevat laavut sopivat hyvin myös kyläteillä kävelijöiden ja pyöräilijöiden taukopaikoiksi.

Vanhakylä © Ismo Nousiainen Korkean veden aikaan laavut palvelevat myös melojia. Lähteenkylän laavun kohdalla on melontakelpoista suvantoa muutama kilometri myös matalamman veden aikaan. Laavut sijaitsevat jokiuoman tuntumassa, hiljaa virtaavien suvantojen tai ripeiden koskijaksojen kohdalla. Virtaava vesi ja jokitörmien rehevä kasvillisuus luo laavujen ympäristöön viihtyisiä maisemia. Ympärillä aukeavat viljelymaisemat. Laavuilla ei ole säännöllistä puuhuoltoa, joten puut pitää tuoda mukanaan. Kaikilla laavuilla on käymälä.

Laavuista vastaa Vanhakylän-Villamon kalastuskunta. Vanhakylän kota sijaitsee parin kilometrin päässä kylältä Lakiakankaalla metsäteiden risteyksessä. Mäntykankalla sijaitsevalla kodalla on puuvarasto ja käymälä. Kodasta vastaa Vanhankylän metsästysseura.

Muut laavut ja nuotiopaikat

Kansallispuistot yhdistävän maastopyöräreitin varressa on kaksi kaikkien retkeilijöiden käytössä olevaa laavua (laavujen sijainti pyöräreitin kartoilla). Paholuoman laavu sijaitsee pari kilometriä Lauhanvuoren kansallispuiston itäpuolella Paholuoman latvaosan varrella. Ympärillä leviävät Lauhanvuoren laiteiden mäntykankaat. Kookas puulattiainen laavu sopii hyvin myös yöpymiseen. Laavun varustukseen kuuluu puuvarasto ja käymälä. Laavusta vastaa Kauhajoen seurakunta.

Muutama kilometri idempänä on rakenteilla Kauhajärven laavu kylän umpeenkasvavan nimikkojärven rannalla. Laavulta aukea mukava näkymä kosteikolle ja rannoille. Kyläyhdistyksen laavu valmistunee syksyllä 2004. Nummijärven pohjoispuolella on Sikarämäkän laavu (kartta). Laavu sijaitsee suolle kurottuvassa niemekkeessä, joten mäntyjen välistä pilkottava suo tuo paikalle erämaista tunnelmaa. Tunnelmaa vahvistaa teiden ja merkittyjen polkujen puuttuminen. Suupohjan Ladun ja Kauhajoen seurakunnan hoitamalle laavulle sopii siten hieman kokeneempien retkeilijöiden kohteeksi.

Ylimysjärven lintutorni

Ylimysjärvi © Ismo Nousiainen Ylimysjärven lintutorni sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan lintujärven rannalla. Nummijärven luoteispuolella runsaan 20 kilometrin päässä Kauhajoen keskustasta. Parhaimmillaan torni on huhti–toukokuussa, jolloin linnusto on hyvin näkyvillä. Aikaisin keväällä sulava järvi tarjoaa etenkin muuttaville vesilinnuille hyvän taukopaikan.

Myös järven pesimälinnussa on monia vesi- ja rantalintuja. Kurki, joutsen, mustakurkku-uikku ovat järven edustavaa peruslajistoa. Järvellä pesivä naurulokkiyhdyskunta on näkyvä ja kuuluva osa järven kevättä ja alkukesää. Lintujen havainnointi vaikeutuu huomattavasti kasvien uusien versojen tarjotessa linnuille näkösuojaa. Heinä–elokuussa järvellä on jo varsin hiljaista, mutta hirvet käyvät ruokailemassa luhtaisilla rannoilla pitkin kesää.

Lintutornille vievälle Ylimysjärventielle käännytään Nummijärven länsipuolella kulkevalta Nummilahdentieltä. Metsätien varresta tornille on matkaa noin 300 metriä hyväkuntoista polkua varjoisan kuusimetsän läpi. Viimeiset metrit tornille ovat pitkoksia. Tornista vastaa Kauhajoen kaupunki. Lisätietoja Ylimysjärven linnustosta löytyy esimerkiksi Suupohjan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilta.

Sotka

Keskivaativa–Vaativa
Kohtalainen palveluvarustus
Lähireitti, 3, 5, 7,5, 10 km

Sotkan urheilu- ja ulkoilukeskuksen reitti on käytettävissä ulkoiluun ympäri vuoden. Kesällä kävelyyn ja juoksuun ja talvella hiihtoon. Reitti muodostuu sisäkkäisistä 3–5–7,5–10 kilometrin kierroksista, joista viisi kilometriä on valaistua pururataa. Reitti sijaitsee kolmen kilometrin päässä Kauhajoen keskustasta. Pidemmät reitit kulkevat kangasmaastossa pääasiassa hyväkuntoisia polku- ja tiepohjia, mutta pisimmällä lenkillä on myös lyhyitä kosteita tai huonopohjaisia kohtia. Etenkin pidemmillä reiteillä on vaihtelevia talousmetsämaisemia kalliomänniköistä kuusikoihin. Ulkoilijoiden käytössä oleva laavu sijaitsee reittien lähtöpaikan tuntumassa. Laavulla on polttopuita melko satunnaisesti. Reitit on merkitty kilometrikylteillä risteyksiin. Pisimmällä reitillä merkintä on kuitenkin paikoin puutteellinen. Reitistä vastaa Kauhajoen kaupunki.

Laitasaaren kuntorata on Kauhajoen toiseksi tärkein lähiulkoilureitti. Reitti muodostuu neljän kilometrin mittaisesta valaistusta kuntoradasta, joka sopii kävelyyn, juoksuun ja talvella hiihtoon. Talvella alueella on myös pidempiä latuvaihtoehtoja. Nummijärven leirintäalueen ympäristössä on kolmen kilometrin valaistu kuntorata, joka sopii kävelyyn, juoksuun ja hiihtoon. Talvella alueella on myös pidempiä latuvaihtoehtoja. Radan keskellä on laavu, jossa on polttopuita vain ajoittain.